NYLANDS KAMMARKONSERTER
Ett Land i Toner
A warm welcome! Today we celebrate Finland's independence with
an hour of Finnish music.
Program
Jean Sibelius (1865–1957) ~ 10 min
Five Pieces for Violin and Piano, Op. 81
No. 1: Mazurka
No. 2: Rondino
No. 3: Waltz
Novelette, Op. 102
Olli Mustonen (b. 1967) ~ 18 min
Cello Sonata
Aarre Merikanto (1893–1958) ~ 22 min
Piano Trio in A minor
Jean Sibelius
(SV)​
Jean Sibelius (1865–1957) var en finländsk kompositör vars musik kom att spela en stor roll i hur den finländska identiteten växte fram.
Han är mest känd för sina symfonier, men också för sin Violinkonsert och flera populära orkesterverk. Ett av hans tidiga verk, Kullervo – inspirerat av Kalevala gjorde honom känd redan på 1890-talet och visar tydligt hur nära hans musik låg den finländska historien och folksjälen.
​
Fem stycken för violin och piano (op. 81) skrev Sibelius mellan 1915 och 1918. De gavs ut som en samling korta musikstycken, och han komponerade många liknande små verk under 1910-1920-talen. Varje del har sin egen danslika karaktär och fungerar fint även som fristående stycke.
I dag får vi höra de tre första delarna: Mazurka, Rondino och Valse.
Novellette skrevs 1922 och var tänkt att ingå i en ny samling korta pianostycken. Men Sibelius fortsatte aldrig serien, och Novellette blev därför ett ensamt, fristående verk.
​
Vi har valt att inleda konserten med några av Sibelius mindre kammarmusikstycken, eftersom de är en viktig del av hans skapande men inte lika ofta spelas som hans stora orkesterverk. Många av hans duostycken för violin och piano är dessutom älskade klassiker fyllda med melodi, spelglädje och den typ av lyrisk stämning som passar särskilt bra på en dag som denna.
​
​​
(FI)​
Jean Sibelius (1865–1957) oli suomalainen myöhäisromantiikan säveltäjä, jonka tuotanto oli tärkeässä osassa kansallisidentiteetin muodostumista. Sibeliuksen keskeisimmät teokset ovat hänen sinfoniansa, mutta niiden lisäksi erityisesti Viulukonsertto sekä orkesterisarjat ovat erittäin tunnettuja. Kalevalaan pohjautuva Kullervo, jolla Sibelius kasvatti mainettaan 1890-luvulla, on hyvä esimerkki suomalaisuuden merkityksestä Sibeliuksen musiikissa.
​
Viisi kappaletta viululle ja pianolle (op. 81) sävellettiin vuosina 1915–1918 ja julkaistiin viiden kappaleen sarjana. Sibelius sävelsi tämänkaltaisia pieniä kamarimusiikkisarjoja erityisesti 1910–1920-luvuilla, ja jokainen tanssinomainenosa toimii hyvin myös erillään muista. Tänään tästä sarjasta kuullaan kolme ensimmäistä osaa: Mazurka, Rondino ja Valse.
Novellette on sävelletty vuonna 1922 ja sen oli tarkoitus olla osa pienten kappaleiden sarjaa. Muita osia ei kuitenkaan koskaan syntynyt, joten Novellette jäi yksittäiseksi kappaleeksi.
​
Halusimme valita konserttimme alkuun pienen alkupalan Sibeliuksen kamarimusiikkisarjoista, sillä ne ovat tärkeä osa hänen tuotantoaan, ja erityisesti monet viulun ja pianon duot ovat laajasti tunnettuja klassikoita. Nämä sarjat ovat tyyliltään hyvin salonkityylisiä ja melodisia, ja siksi ne sopivat hienosti tämän päivän tilaisuuteen.
Olli Mustonen
(SV)​
Jean Sibelius (1865–1957) var en finländsk kompositör vars musik kom att spela en stor roll i hur den finländska identiteten växte fram.
Han är mest känd för sina symfonier, men också för sin Violinkonsert och flera populära orkesterverk. Ett av hans tidiga verk, Kullervo – inspirerat av Kalevala gjorde honom känd redan på 1890-talet och visar tydligt hur nära hans musik låg den finländska historien och folksjälen.
​
Fem stycken för violin och piano (op. 81) skrev Sibelius mellan 1915 och 1918. De gavs ut som en samling korta musikstycken, och han komponerade många liknande små verk under 1910-1920-talen. Varje del har sin egen danslika karaktär och fungerar fint även som fristående stycke.
I dag får vi höra de tre första delarna: Mazurka, Rondino och Valse.
Novellette skrevs 1922 och var tänkt att ingå i en ny samling korta pianostycken. Men Sibelius fortsatte aldrig serien, och Novellette blev därför ett ensamt, fristående verk.
​
Vi har valt att inleda konserten med några av Sibelius mindre kammarmusikstycken, eftersom de är en viktig del av hans skapande men inte lika ofta spelas som hans stora orkesterverk. Många av hans duostycken för violin och piano är dessutom älskade klassiker fyllda med melodi, spelglädje och den typ av lyrisk stämning som passar särskilt bra på en dag som denna.
​
​​
(FI)​
Jean Sibelius (1865–1957) oli suomalainen myöhäisromantiikan säveltäjä, jonka tuotanto oli tärkeässä osassa kansallisidentiteetin muodostumista. Sibeliuksen keskeisimmät teokset ovat hänen sinfoniansa, mutta niiden lisäksi erityisesti Viulukonsertto sekä orkesterisarjat ovat erittäin tunnettuja. Kalevalaan pohjautuva Kullervo, jolla Sibelius kasvatti mainettaan 1890-luvulla, on hyvä esimerkki suomalaisuuden merkityksestä Sibeliuksen musiikissa.
​
Viisi kappaletta viululle ja pianolle (op. 81) sävellettiin vuosina 1915–1918 ja julkaistiin viiden kappaleen sarjana. Sibelius sävelsi tämänkaltaisia pieniä kamarimusiikkisarjoja erityisesti 1910–1920-luvuilla, ja jokainen tanssinomainenosa toimii hyvin myös erillään muista. Tänään tästä sarjasta kuullaan kolme ensimmäistä osaa: Mazurka, Rondino ja Valse.
Novellette on sävelletty vuonna 1922 ja sen oli tarkoitus olla osa pienten kappaleiden sarjaa. Muita osia ei kuitenkaan koskaan syntynyt, joten Novellette jäi yksittäiseksi kappaleeksi.
​
Halusimme valita konserttimme alkuun pienen alkupalan Sibeliuksen kamarimusiikkisarjoista, sillä ne ovat tärkeä osa hänen tuotantoaan, ja erityisesti monet viulun ja pianon duot ovat laajasti tunnettuja klassikoita. Nämä sarjat ovat tyyliltään hyvin salonkityylisiä ja melodisia, ja siksi ne sopivat hienosti tämän päivän tilaisuuteen.
Aarre Merikanto
(SV)​
Aarre Merikanto (1893–1958) föddes i Helsingfors i en mycket musikalisk familj sommaren 1893. Hans far, Oskar Merikanto, var organist, pianist och kompositör, så musiken fanns med från allra första början. Aarre slutade skolan redan i sjuan för att kunna satsa helt på komponerandet.
​
Han studerade musik både i Helsingfors, Leipzig och Moskva. Pianotrion, som skrevs år 1917 – samma år som Finland blev självständigt – hör till Merikantos mer romantiska verk. Senare, under 1920-talet, utvecklade han en helt egen modernistisk stil. Bland hans viktigaste verk finns operan Juha, Symfoni nr 1, Pan och Violinkonsert nr 2.
​
På 1930-talet gick Merikanto tillbaka till en mer traditionell och nyklassicistisk stil. Han tilldelades Pro Finlandia-medaljen 1948 och arbetade som professor i komposition vid Sibelius-Akademin från 1951 fram till sin död 1958. Under sin livstid hamnade mycket av hans musik lite i skymundan, men från och med 1960-talet har hans verk fått nytt intresse och uppskattning.
​
Vi har valt att ta med just denna pianotrio i konserten eftersom de olika musikaliska färgerna och stilarna fascinerade oss. Den första satsen har harmonier som påminner om Rachmaninovs musik, medan den andra satsen tydligt hämtar inspiration från franska tonsättare som Ravel och Debussy.
​
Under repetitionerna började vi också fundera på om de fyra satserna kan spegla Finlands fyra årstider. Den andra satsen känns som ett vinterlandskap i skogen, medan den fjärde satsen bjuder på något som liknar eleganta sommarfester.
​
​​
(FI)​
Aarre Merikanto (1893–1958) syntyi musikaaliseen perheeseen Helsingissä kesällä 1893. Hänen isänsä, urkuri, pianisti ja säveltäjä Oskar Merikanto, vaikutti vahvasti hänen varhaisiin vuosiinsa, ja musiikki oli luonnollinen osa hänen lapsuuttaan. Aarre lopetti koulunkäynnin jo seitsemännellä luokalla keskittyäkseen sävellysopintoihin.
​
Hän opiskeli musiikkia Helsingin lisäksi myös Leipzigissa ja Moskovassa. Suomen itsenäistymisvuonna 1917 sävelletty Pianotrio kuuluu Merikannon romanttiseen tuotantoon, vaikka hän kehitti 1920-luvulla hyvin omaleimaisen modernistisen tyylinsä. Hänen keskeisiä teoksiaan ovat muun muassa ooppera Juha, Sinfonia nro 1, Pan sekä Viulukonsertto nro 2.
​
1930-luvulla Merikanto siirtyi selvästi perinteisempään ja klassisempaan tyyliin. Hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1948, ja hän toimi sävellyksen professorina Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1951 kuolemaansa saakka. Merikanto menehtyi keuhkosyöpään vuonna 1958. Hänen tuotantonsa jäi pitkälti varjoon hänen elinaikanaan, mutta 1960-luvulta alkaen hänen musiikkinsa on saanut uutta arvostusta.
​
Valitsimme tämän pianotrion konserttiimme, koska teoksen monipuoliset tyylilliset vivahteet kiehtoivat meitä. Ensimmäisessä osassa on samanlaista soinnillisuutta kuin Rachmaninovin musiikissa, kun taas toinen osa tuo mieleen ranskalaisen impressionismin – esimerkiksi Ravelin tai Debussyn.
​
Harjoituksissa aloimme pohtia, että teoksen osat muistuttavat myös Suomen neljää vuodenaikaa. Toinen osa avaa eteemme talvisen metsämaiseman, kun taas neljännessä osassa tuntuu kuin viettäisimme elegantteja kesäjuhlia.
On stage
Katariina Lankinen - violin
Hans Schröck - cello
Liisa Smolander - piano
Organizer
Nylands Kammarkonserter rf
Raseborg city's cultural services
Culture House Fokus